Kosketuksen voima

Pieni ja hento ote – siinä kaikki!

Tampereen yliopiston professori Taina Kinnunen tutkii suomalaista kosketuskulttuuria teoksessaan Vahvat yksin, heikot sylityksin (2013).  Nimi viittaa suomalaiseen puheenparteen, jossa toisiin ihmisiin turvautumista on pidetty heikkoutena. Läheisyys ja toiseen ihmiseen turvautuminen on kuitenkin tärkeä voima. Tuntoaisti kehittyy ihmisalkiossa ensimmäisenä ja sammuu viimeisenä. Kosketus on elintärkeää. Perustavat elintoiminnot eivät kehity normaalisti ilman kosketusta. Kosketuksella on yhteys oksitosiini järjestelmään ja muihin hyvän olon hormonien välitysjärjestelmiin. (Emt., 2013.) Kinnunen tietää mistä puhuu. Häntä ei lapsena haliteltu tai sylitelty. Hän on herkkä kuumalle ja kylmälle. Iho kipeytyy karheasta ja koukuttuu pehmeään. (Saraste 2016)

Lapsuutemme kosketuskulttuuri kaivautuu esiin, kun aikuisena muodostetaan parisuhteita ja tullaan vanhemmiksi. On merkityksellistä, millaisen kiintymyssuhteen vanhemmat muodostavat vauvaansa. Lapsen niukasti hellyyttä sisältävää suhdetta vanhempaan kutsutaan turvattomaksi kiiintymyssuhteeksi. Joskus lapsuuden kokemukset voivat traumatisoida loppuelämäksi. (Kinnunen 2013). Traumat ovat voineet syntyä toistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Seksuaalinen hyväksikäyttö on myös äärimmäisen vakava trauman aiheuttaja. On kuitenkin lohdullista tietää, että kaikki mahdollisuudet ovat myös toipumiselle. Siihen tarvitsemme toista ihmistä, toista ihmistä, joka osaa lähestyä sopivassa suhteessa.

Pieni ja hento ote – ihmisestä kiinni!

Dave Lindholmin sanoituksen syvyyttä ei voi oikein edes tavoittaa. Yhteydessä ja kosketuksessa tulee aina mennä toisen ihmisen ehdoilla. Kuntouttavassa yhteyden luomisessa ja kosketuksessa liikutaan herkässä ja   parantavassa vuorovaikutuksessa. Hoivaajalta vaaditaan tarkkaa sensitiivisyyden taitoa. Kiintymyssuhteessa haavoittuneen ihmisen parantava voima on hyväksynnässä ja yhteyden tavoittamisessa. Joskus tätä yhteyttä voi olla loputtoman vaikea tavoittaa. On kuitenkin niin, että seitin ohutkin yhteys riittää tai se koskettava tuuli kuten Dave Lindholm ilmaisee.

Jotkut kokevat kosketuksen epämukavana asiana, varsinkin vieraan tai etäämmän ihmisen. Ymmärrämme, että meille on omat reviirimme eikä liian lähelle ole hyvä tulla. Kosketukseen kuitenkin myös opitaan. Lapselle on tärkeää, että kohtaamme hänet ja hyväksymme hänet. Puhumme vaikeista asioista tai joudumme sanomaan jotain mistä lapsi ei pidä, sen voi tehdä monella tavalla. Asetumme lapsen tasolle, jolloin puhe ei tule ylhäältä päin, voimme myös koskettaa eli kertoa että olemme läsnä. Joskus voi olla vaikea olla läsnä. Kiire ja monet häiriötekijät vaikuttavat lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen. Kun hellästi kosketamme toista, olemme lähellä, juuri siinä 😊

Järjestämme DDP – Finlandin kanssa yhteistyössä Eheyttävä arki koulutuksen. Koulutus kannustaa ja antaa välineitä terapeuttiseen kasvatukseen, turvallisen kiintymyssuhteen luomiseen ja eheyttävän emotionaalisen kasvun tukemiseen. Voit tutustua oheisesta linkistä:  http://pt-kustannus.fi/ddp-koulutukset/eheyttava-arki-kuntouttavan-vuorovaikutuksen-koulutus-syksy-2018/ Myönteisellä kosketuksella on hyviä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, se kertoo, että meistä välitetään ja meidät nähdään. Kosketuksella on myös rentouttava vaikutus. (Tuovinen 2014.) Ensi kerralla, kun haluamme viestiä tärkeälle henkilölle välittämistämme, voisimme kokeilla kosketuksen voimaa. Muistamme ottaa lapsen lähelle, halata ja kertoa kuinka tärkeä hän on. Halataan enemmän toisiamme! Kokeile, toimiiko sinulla myönteinen kosketus. Toivotamme myönteisesti koskettavaa syyskautta Davea kuunnellen: Pieni ja hento ote – siinä kaikki!

Blogin kirjoittivat Suvi Koski, ammatillinen tukihenkilö & kehittäjä kokemusasiantuntija ja Johanna Santanen, sosiaalityöntekijä & työnohjaaja

 

Lähteet:

Kinnunen Taina (2013) Vahvat yksin, heikot sylityksin: otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Kirjapaja.

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/terveys/halauksen_puute_tekee_ihmisesta_sairaan

Saraste Heini (2016) Kosketuksen puute tuntuu yhä. Hyvä terveys 2016. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/kosketuksen_puute_tuntuu_yha

Tuovinen Sanna (2014) Satuhieronta. WSOY